Pakkasukon voimaa uhmaamassa

Hyytävä pakkanen on iskenyt täydellä voimallaan. Mittarilukemat ovat painuneet lähelle kolmeakymmentä. Tämä asettaa lieviä haasteita lenkkeilylle. Oikeasti pakkasen kanssa ei kannata leikkiä. Kovat lenkit on syytä nyt unohtaa. Onneksi en sellaisia harrasta muutenkaan.

Niqabiin verhoutunut arabinainen? Pankkiryöstäjä? Ei, vaan pakkomielteinen juoksija tulossa kylmästä talvisäästä.

Lähdin loppiaisena lyhyelle lenkille puoliso mukana. Ennen lähtöä meni tovi, kun etsiskelin tarvittavia vaatekappaleita. Missä fleece, kypärämyssy, säärystimet, paksumpi pipo, rukkaset? Tuulta paremmin pitävät hiihtohousutkin olivat hukassa. Löysin kuin löysinkin lopulta kaikki.

Kypärämyssyn läpi hengittäminen tuntui hiukan raskaammalta kuin ilman, joten ei tehnyt mieli hengästyä. Kävelin siis ylämäet. En myöskään halunnut pilata toissapäiväisen hierojalla käynnin vaikutuksia liialla reuhtomisella. Mukavan rento pakkaskuutonen!

Säärystimiä käyttämällä jalat pysyvät lämpiminä kylmällä ilmalla.

Lauantaiaamun aikatauluihin liittyvän tiedonkulun katkoksen takia lähdin hyvin lyhyellä varoitusajalla viemään lasta uimakouluun. Lähtiessä ehdin kiskaista lenkkikuteet päälle ja rauhoitella levotonta ja tehokkuuteen pyrkivää ruuhkavuosien koulimaa yliminääni sillä, että saan aamuun suunnittelemieni hommien sijaan kuitenkin juostua lenkin lapsen polskiessa altaassa.

Lämpötila oli noussut ja pakkasta oli enää kymmenisen astetta. Oikein kiva lenkkisää. Juoksin vanhalla omakotitaloalueella, mikä on suurta hupiani, koska saa ihastella lumen tunnelmallisiksi koristamia rintamamiestalojen pihoja valkenevassa aamussa. Kolmessa vartissa virkistyi mukavasti.

Aurinko! Joko saa toivoa keväthankia?

Sunnuntaina paistoi aurinko! Lähdin lenkille hirmuisen hässäkän keskeltä. Juoksu kulki kahdenkymmenen asteen pakkasesta huolimatta hyvin, kevyttä kuin unelma. Juoksin kympin. Sitten tulin kotiin ja juoksin paniikissa etsimään lasta, joka oli lähdössä parin kaverin kanssa sovitusti Prison Islandia ratkomaan eikä ollutkaan tullut ajallaan kotiin. Lopuksi vielä juoksin lapsen kanssa kotiin motkottaen samalla äkäisesti. PPPP-säännön mukaista lenkkeilyä siis.

Aurinkolasit piti etsiä mukaan.

Muokattu: Niqab. Ei burkha, kuten ensin sanoin. Tarkka olla pitää!